Kuva luotu käyttämällä Stable Diffusion -mallia kehotteella ”HS Kuukausiliite magazine cover (drawing): A person on a unicycle juggling various media devices, including a TV, smartphone, and laptop. The image represents the challenge of keeping up with media changes and adapting to new technologies. Hyper Detail, Expressive dark matte gouache painting. –ar 4:5”
Miten pysyä mukana median muutoksessa?
- Käytä dataa kehityksen ajurina: hyödynnä dataa kehittääksesi prosesseja, palvelua ja sisältöä.
- Testaa, kehitä ja kokeile: investoi testaamiseen, kehitykseen ja kokeiluun, jotta voit pysyä kilpailukykyisenä.
- Kerää jatkuvasti palautetta: käytä erilaisia työkaluja ja testausmenetelmiä kerätäksesi asiakkailta jatkuvasti palautetta ja ideoita toiminnan kehittämiseksi.
- Seuraa tulosta tavoitteiden puitteissa: seuraa muutosta yrityksen tavoitteiden ja palvelulupauksen puitteissa, ja tarkastele parhaita käytäntöjä yhtiön tavoitteiden ja tilanteen pohjalta.
- Käytä dataa oppimisen apuna: koko organisaation pitää oppia datan avulla ja keskustella suunnasta ja toimintatavoista.
- Rakenna yhteisiä prosesseja ja foorumeita, joissa onnistumisista opitaan ja niitä jaetaan yhdessä.
- Ymmärrä epäonnistumisten merkitys ja käytä sitä keinona oppia uutta.
Kun yhtiö on saavuttanut riittävän kypsyyden datan toiminnallistamisessa eli se pystyy aidosti hyödyntämään dataa monipuolisesti prosesseissan, kehittäessään palveluja ja sisältöjä, data auttaa koko organisaatiota oppimaan muuttuvassa mediaympäristössä. Tämä on sekä liiketoiminnan että asiakkaiden palvelun näkökulmasta olennaista: datasta tulee parhaimmillaan kuin yhtiön toimintoja liikkeessä pitävä verenkierto.
Media-ala on jatkuvassa muutoksessa. Siihen vaikuttavat digitaalisten palveluiden kehitys, regulaatio, asiakkaiden ja lukijoiden muuttuvat median käyttötavat, uudet juttutyypit ja koko ajan kiihtyvä kilpailu ihmisten ajasta. Reuters-instituutin Journalism, media, and technology trends and predictions 2023 nostaa yhdeksi aikamme megatrendeistä uusien formaattien ja sisältömuotojen jatkuvan kehittämisen. Kun jakelukanavat muuttuvat ja uudistuvat, myös kerrontakeinot kehittyvät ja se muuttaa asiakkaiden käyttötapoja ja -tottumuksia.
Dagens Nyheterissä on kehitetty kalenteri toimitusten avuksi, jotta ihmisten arjessa ja mielissä olevat ilmiöt, teemat ja aiheet voisivat innostaa kehittämään juttuja.
Lovisa Bergström: What we did: we call it a search engine optimization calendar or a search calendar. We wanted to find topics that are present in people’s minds and different parts of the year and try to understand how we can use that information in order to write about things that feel really relevant. And use that in order to plan in advance as well. And so we used both Google data or search data from Google. Also used search terms on our own webpage and some more sources. And then we could crunch the data and find topics and feelings and events that were characterizing different months of the year, basically. So for example, in January, lots of people do renovations and improvements to their home and do a lot of private economy and how to save money. How to start working out and find healthy new habits. And yeah, so it’s a long list of things that are present in people’s minds. And I think that was a fun thing for the newsroom to start to think about, what feels relevant.
Mediayhtiö ei pysy hengissä, jos se ei satsaa testaamiseen, uuden kehittämiseen ja kokeiluun. Yhtiöllä on hyvä olla erilaisia työkaluja ja testausmenetelmiä – mahdollisesti myös käyttäjäpaneeleita – joiden avulla asiakkailta kerätään jatkuvasti palautetta ja näkemyksiä kuinka erilaiset kerronnan muodot koetaan eri kohderyhmissä.
Jotta mediayhtiö pysyisi monimutkaisessa toimintaympäristössä relevanttina ja merkityksellisenä asiakkailleen, sen tulee seurata muutosta omien tavoitteidensa ja palvelulupauksensa puitteissa. Parhaatkaan käytännöt eivät ole automaattisesti siirrettävissä toisen yhtiön kontekstiin, vaan niitä tulee aina tarkastella yhtiön omien tavoitteiden ja kulloisenkin tilanteen pohjalta niin, että ne vievät kohti hyvää asiakaskokemusta.
Tämä edellyttää koko organisaatiolta jatkuvaa oppimista datan avulla sekä keskustelua suunnasta ja toimintatavoista. Datan toiminnallistaminen ja muuttaminen toimiviksi ratkaisuiksi vaatii jokaisen työntekijän kyvykkyyksien hyödyntämistä ja heidän panostaan.
”Kokeilukulttuurin tukeminen ja vahvistaminen on organisaation kehittymisen ja oppimisen tärkeä edellytys. Kokeiluja pitää tehdä niin paljon, että epäonnistumisista tulee tiivis osa yhtiön onnistumista ja oppimista.”
Oppiminen perustuu toiminnallistettuihin tavoitteisiin. Tavoitteet ovat maali jonka suuntaan liikutaan. Periaatteessa jokaisella sisällöllä ja julkaisukokonaisuudella tulisi olla yhdessä asetetut tavoitteet ja parhaassa tapauksessa myös vastuu positiivisen asiakaskokemuksen luomisesta. On tärkeää rakentaa prosesseja ja toimintamalleja, jotka tuottavat mahdollisimman matalalla kynnyksellä tietoa organisaation kaikilla tasoilla siitä, miten palvelut ja sisällöt onnistuvat palvelemaan asiakkaita. Yhtiössä kannattaa rakentaa yhteisiä prosesseja ja foorumeita, joissa onnistumisista opitaan ja niitä avataan yhdessä, jotta ymmärretään miten eri tekijät vaikuttavat. Onnistumisia tärkeämpää on ymmärtää epäonnistumisten merkitys yhtiölle. Niistä voidaan oppia miksi toimintatapoja pitää parantaa. Datan jatkuva tarkastelu auttaa ymmärtämään edetäänkö kohti tavoitteita ja mitkä toimenpiteet sinne vievät. Hyödyllisiä työkaluja tässä ovat ainakin toistuvat dataklinikat, itsepalvelukäyttöliittymät, toistuvat palautetilanteet sekä yhteiset tarkastuspisteet ja retrot, missä oppeja kerätään koko yrityksen käyttöön ja suunnitellaan jatkotoimenpiteitä.
Kirsi Hakaniemi kertoo miten datan avulla organisaatio saavuttaa tietyn kypsyyden ja alkaa oppia.
Kirsi Hakaniemi: Minulla on tiimissä data-analyytikoita ja ollaan rakennettu data-alustaa nyt muutaman vuoden ajan, eli me saadaan oikeasti dataa ja myös pureksitaan sitä meidän liiketoiminnoille, että he alkavat ymmärtää mitä data merkitsee; luodaan sitä datakulttuuria. Se näkyy siinä työssä, että pähkäillään miten saadaan muutettua kulttuuria ja luotua tilannetietoisuutta. Hyvä esimerkki tästä on kerran viikossa toimiva dataklinikka, johon on kutsuttu ympäri konsernia ihmisiä, ja siellä käydään aina jotain hyviä juttuja dataan tai tutkimuksiin liittyen, tai asiakaskokemukseen tai vaikka asiakaspoistuman tutkimukseen tai uusiin raportteihin liittyen.
Sanna Laurell kuvaa miten yhteiset tavoitteet auttavat organisaation eri toimintoja oppimaan toisiltaan ja näin parantamaan asiakaskokemusta.
Sanna Laurell: Kun meillä on muun muassa vastuullisuuteen liittyvää raportointia paljon konsernitasolla, niin nyt myös sinne on yhdeksi elementiksi nostettu meidän asiakaskokemus, Alman palveluiden yhteinen asiakaskokemus. Eli ikään kuin ollaan lähdetty katsomaan sitä yhä enemmän myös konsernitasoisesti ja pyritään löytämään sieltä myöskin niitä synergioita ja sitä, että palvelut oppisivat toisiltaan, ja nyt me ollaan starttaamassa yhteisiä mittareita. Eli että kaikilla palveluilla olisi samanlaiset asiakaskokemusmittarit, kun tähän asti nekin on olleet hyvin palveluspesifejä. Systematiikkaa pyritään nyt lisäämään.
Kokeilukulttuurin tukeminen ja vahvistaminen on organisaation kehittymisen ja oppimisen tärkeä edellytys. Kokeiluja pitää tehdä niin paljon, että epäonnistumisista tulee tiivis osa yhtiön onnistumista ja oppimista. Se vaatii tiimien sisäistä ja välistä luottamusta ja kunnioitusta toisten työtä kohtaan. Esihenkilöiden ja yhtiön johdon pitää jatkuvasti huomioida, kannustaa ja palkita uusista kokeiluista.
Sanna Laurell: No ollaanhan me tehty tosi paljon myös epäonnistuneita kokeiluja. Esimerkiksi vanhojen juttujen muurittaminen. Me ei haluta välttämättä muurittaa uusia juttuja sen vuoksi, että joko a) niistä halutaan saada suoraan myyntiä tai sitten b) niistä vaan halutaan saada reachia. Mutta vanhojen juttujen muurittaminen, niin se on aika surkeata, ne konversiot siellä, että kyllähän se tavallaan kuvastaa varmaan osittain sitä median luonnettakin, että tiettyjen juttujen elinkaaret on aika lyhyitä.
Jotta kokeiluja tuetaan ja niihin innostetaan yhtiössä on tärkeää tukea monin eri tavoin oppimista. Yksi tapa edistää sitä on käydä erilaisissa kansainvälisissä seminaareissa ja foorumeilla ja jakaa sieltä saatua tietoa sekä alan parhaita käytäntöjä toimivilla tavoilla koko organisaatioon. Säännöllisin väliajoin on hyvä tarkastella muutossuuntia sekä alan kansainvälisiä benchmarkeja. Oppimisen kannalta ei riitä, että yhtiössä jotkut edelläkävijät seuraavat niitä, vaan niistä keskusteleminen ja niiden avaaminen on kaikille merkityksellistä tietoa. Sanna Laurell kertoo miten Almassa seurataan muutosta.
Sanna Laurell: Meillä ihan tosi tiiviisti seurataan, esimerkiksi INMA nyt on varmaan nopein, se on ihan hirveän hyvä tietolähde, ja sieltä saa hyviä kontakteja ja keissejä ja muuta. Sitten meillä on erilaisia yhteistyökuvioita, saatetaan käydä vierailulla jossain pohjoismaisessa mediatalossa tai Euroopassa. Sillä tavalla jaetaan tietoa, että on tiettyjä hyviä kumppanuuksia, kenen kanssa sparraillaan, jonkun verran myös rapakon toisellekin puolelle, mutta enemmän eurooppalaisia mediataloja.
Kirjallisuus
Journalism, media, technology Trends and Predictions 2023/Reuters
“A few years ago, we detected in this report significant tension between editorial, business, and product functions, as well as a lack of understanding about the role of product in a news organisation. But things are starting to change, with more confidence that the right products are being developed (54% agree), a clear process for improving and optimising existing products (54%), and a culture of learning from mistakes (52%).“
“The Financial Times is one organisation that is trying to speed up the product development process. FT Edit, a curated selection of some of the best features, is the first new product that the title has launched in a decade and represents the start of a more experimental phase where new ideas will be launched and tested with real users much more often.
“Another example of a product that has been spun up using agile techniques is the Washington Post’s Newsprint, a personalised review of the journalism consumed in the previous year. Inspired by Spotify’s highly successful Wrapped feature, which fills timelines at the end of each year, the product team pivoted the idea towards providing insights on the reader’s personality after initial feedback showed they were less interested in looking back at what they’d already read.”